18 mausteen Etiopia

Etiopialainen ruokakulttuuri on hurmaava! 255 päivää vuodessa paastoavat etiopialaiset syövät pääosin kasvisruokia. Paastoaikana ei syödä mitään eläinperäistä, ei kananmunia eikä maitotuotteita. Kaikki lihakaupat ovat silloin kiinni. Kaikilla perheillä ei muutenkaan ole varaa liharuokaan. 40 % väestöstä on muslimeja eikä sianlihaa siksi juurikaan syödä. Tyypillisimmät liharuoat tehdään lampaan tai naudan lihasta. Kanaa syödään juhlapäivinä.

Etiopialaisesta kattauksesta puuttuu lautaset ja aterimet. Ne korvataan ohukaismaisella, hapatetulla injera leivällä, joka valmistetaan Etiopiassa kasvavan ruohokasvin siemenistä jauhetusta teff-jauhosta. Leivän päälle kasataan lisukkeita ja ruoka viedään leivän avulla sormin suuhun. Ruoka on perinteisesti tarjolla yhdestä isosta vadista, josta syödään yhdessä. Etiopiassa syödään paljon erilaisia patoja ja kastikkeita, jotka valmistetaan hiilipannulla pitkään hauduttaen. Öljyä ja sipulia käytetään runsaasti ja mausteena käytetään berbere -nimistä etiopialaista 13-18:n mausteen maustesekoitusta. Berbere antaa ruoalle syvän punaisen värin ja tulisen maun. Ruokaa valmistaessa nesteen määrän kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta mehevästä padasta tai kastikkeesta ei tule mautonta keittoa. Mitä vähemmän nestettä, sitä tiiviimpi maku. Ja mitä pidempään haudutettua, sitä maukkaampi.

Kahvi on alunperin kotoisin Etiopiasta, Kaffan alueelta. Etiopian raaka-aineviennin tuloista lähes puolet tulee kahvista. Kahviseremonia on etiopialaisille tärkeä hetki päivässä, jolloin kokoonnutaan ja vaihdetaan kuulumisia. Seremonia aloitetaan kahvipapujen pesemisellä ja hiilien sytyttämisellä. Pavut paahdetaan ja tuoksutellaan vierailla. Kahvi keitetään pannussa ja jokaiselle tarjotaan kolme kupillista, joista ensimmäinen on vahvaa ja kolmas jo selkeästi laimeampaa. On epäkohteliasta olla juomatta kaikkia. Kahvijärjestäjän tärkein tehtävä on pitää vieraat tyytväisinä ja vieraiden tehtävänä on kehuskella juomaa. Jokaisen naisen tulee osata laittaa kahvia, muuten ei pääse naimisiin.

Teetä juodaan Etiopiassa myös paljon. Ruoan kanssa juodaan arkena vettä tai kotikaljaa, riippuen perheen taloudellisesta tilanteesta. Suosittuihin alkoholijuomiin kuuluu hunajasta tehty tej-juoma, mikä muistuttaa simaa. Mitään jälkiruokakulttuuria ei Etiopiassa ole eikä kaupoissa siksi juurikaan myydä mitään makeita leivonnaisia. Makeannälkään nautitaan tuoreita hedelmiä ja siksi etiopialaisilla onkin hyvät hampaat :)

Osallistuin viime viikonloppuna Espoon Työväenopiston kurssille Etiopialainen keittiö. Kokkailimme 10-hengen porukassa erilaisia ruokia ja saimme tietysti myös kokeilla etiopialaisen kansallisleivän injeran valmistamista. Tutustuimme etiopialaiseen ruokakulttuuriin ja kokoonnuimme päivän päätteeksi pöydän ääreen nauttimaan erinomaisista tuotoksistamme sekä paikallisesta kahvista. Kurssi oli erittäin antoisa ja hauska ja kaikki ruoat äärimmäisen herkkullisia! Alla olevista kuvista kerron pari sanaa ja saan ilokseni myös jakaa yhden reseptin! :) 

Etiopialaisia kasvisruokia

Injera leipä

Kikhernekakkupata

Paistetut kasvikset

Ajib juusto

Injera leipä

Injera leipä valmistetaan perinteisesti teff-jauhoista, mutta sitä voi myös valmistaa esim. teff- ja ohrajauhojen sekoituksesta. Taikina tehdään leipäjuureen. Leipäjuuri ja jauhot sekoitetaan haaleaan veteen ja taikinan annetaan tekeytyä huoneenlämmössä (mieluiten suljetussa kaapissa, missä ilman lämpötila ei muutu) 24-72 tuntia. Mitä pidempään taikinan antaa tekeytyä, sitä happamampaa siitä tulee. Sen jälkeen taikinaan lisätään kiehuvaa vettä, jotta siitä tulee löysää. Taikina peitetään kannella ja annetaan seistä huoneenlämmössä vähintään 2 tuntia. Valmis taikina muistuttaa mielestäni blinitaikinaa.

Injeraa paistetaan kuumalla, puhtaalla teflonpannulla vain toiselta puolelta. Pannu nostetaan ensin liedeltä, sitten taikina lisätään siihen ohueksi kerrokseksi ja pannu siirretään takaisin liedelle. Kun neste on puoliksi imeytynyt ja pinta kuplii, se peitetään kannella ja annetaan tekeytyä kannen alla noin puoli minuuttia. Tämän jälkeen leipä nostetaan lastalla liinalle jäähtymään. Injerat pinotaan kasaan tai kääritään rullalle niiden jäähdyttyä.

Kikhernekakkupata

Kakkutaikina

2,5 dl kikhernejauhoja

1/2 dl ruokaöljyä

1/2 dl vettä

1,5 tl suolaa

Kastike

1/2 dl ruokaöljyä

3 sipulia

2 rkl berbere -maustetta

7 valkosipulinkynttä

3 rkl tomaattipyreetä

1-2 dl vettä

1/2 tl suolaa

> Laita uuni lämpeämään 200 °C.

> Yhdistä kakkutaikinan aineet kulhossa. Kauli taikina 1/2 cm paksuiseksi levyksi ja leikkaa pieniä kakkuja pyöreällä muotilla (esim. lasilla). Halkaise kakut kahtia ja pistele niihin reikiä haarukalla. Paista kakkuja leivinpaperilla vuoratulla pellillä 15 min, kerran käännellen. Anna jäähtyä.

> Kuori ja hienonna sipuli ja lisää pannulle kuullottumaan öljyssä 3-4 min. Lisää berbere, pieneksi pilkottu valkosipuli ja tomaattipyree ja jatka hämmentämistä 25 min. Lisää vettä tarpeen mukaan.

> Laita kakut lämpimään kastikkeeseen ja siirrä pannu pois liedeltä. Laita kansi päälle ja anna kakkujen liota kastikkeessa kunnes ne ovat pehmeitä.

Tämä oli ehdoton suosikkini! Ohjaaja kuitenkin kertoi, ettei tämä ole mikään perinteinen etiopialainen ruoka, vaan hänen äidin itse kehittelemä resepti. Aivan erinomainen! :)

Paistetut kasvikset

Paistetut kasvikset oli yksi ruokalaji, jota valmistin kurssilla. Ohje on yksinkertainen, mutta aikaa vievä. Kasvikset tulee paistaa tarpeeksi kuumassa öljyssä riittävän kauan, jotta ne ovat täysin kypsiä ja rapeita. Ylimääräisen öljyn kannattaa antaa imeytyä talouspaperiin. Reippaasti berbere -maustetta sekaan ja annos on valmis!

Ajib juusto

Ajib juusto muistuttaa kotijuustoa. Kotijuustoa olen valmistanut mummin ohjeen mukaan maidosta, kananmunasta, kermaviilistä ja viilistä ja maustanut ripauksella suolaa. Ajib juustossa raaka-aineena toimii pelkkä piimä, eikä muuta sitten tarvitakaan. Menetelmä on myös samatyyppinen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta:

- kattilan tulee olla jo valmiiksi hyvin kuuma, kun neste siihen ripeästi ja yhtäaikaisesti kaadetaan

- kattila nostetaan kylmään nopeasti jäähtymään, kun neste on saavuttanut kiehumispisteen

- juustomassa kerätään siivilään, ylimääräinen neste valutetaan kevyesti haarukalla painellen, sitä ei siis jätetä yöksi valumaan

- juustomassa rikotaan haarukalla murumaiseksi sen sijaan, että siitä tehdään juustokakun muotoista

Ajib juusto on miedon makuinen. Sitä tarjotaan kylmänä vahvasti maustettujen ruokien kanssa.

Hyvää ruokahalua! :)

Lähiruokaa 3/3

Ilmastonmuutos on asia, joka huolestuttaa. Se, että tuhlaamme luonnonvaroja yli maapallon tuotantokyvyn jo nyt ja samalla väestömäärä on kokoajan kasvussa. Yhtälö, joka yksinkertaisesti ei toimi.

En tuomitse lihansyöntiä (olen itsekin sekasyöjä), mutta mielestäni jokainen voisi miettiä kohtuullisuutta. Pitääkö lihaa olla joka aterialla? Jotenkin luulen, että me länsimaalaiset olemme siihen niin tottuneita, että ei uskota kasvisruoan riittävästi täyttävän. Tämä ajatus on kuitenkin harhaanjohtava, sillä monipuolinen kasvisruoka-annos voi olla yhtä proteiinipitoinen kuin liha-annoskin. Vai onko kasvisruoka tylsää ja mautonta? Se taas riippuu täysin siitä, miten sen valmistaa ja mitä raaka-aineita käyttää. Myönnän, että hyvän kasvisruoan tekemiseen pitää käyttää enemmän mielikuvitusta, mutta loistavia kasvisruokakirjoja löytyy ja niistä voi saada paljon apua (kirjavinkkejä blogipostauksessa Lähiruokaa 1/3). Itse en olisi koskaan uskonut että voisin hurahtaa kasvisruokaan, mutta tässä sitä nyt ollaan :)

 

 

Rasvat

Avocado, oliiviöljy, pähkinät, siemenet.. en voisi elää ilman näitä ihania rasvoja, jotka ovat hyväksi mm. iholle, kynsille, sydämelle, aivoille ja hiuksille. Hyviä rasvoja siis on olemassa, vaikka tavoitteena olisi pudottaa painoa. Keho ja mieli todella tarvitsevat niitä!

Pehmeitä, eli tyydyttömättömiä rasvoja tarvitaan aiemmin mainittujen hyötyjen lisäksi myös auttamaan vitamiineja imeytymään kehoon. Pehmeiden rasvojen riittävän saannin takaa syömällä kasvisvoittoisesti. Eläinperäiset rasvat ovat pääosin kovia, eli tyydyttyneitä rasvoja, joita löytyy niin lihasta kuin maitotuotteistakin. Niitä ei suositella nautittavan liikaa. Yksi poikkeus kuitenkin löytyy, nimittäin kookosöljy! Vaikka kookosöljyn rasva on 90 %:sesti tyydyttynyttä, ero muihin koviin rasvoihin liittyy sen sisältämiin rasvahappoihin. Kookosöljy sisältää paljon keskipitkiä rasvahappoja, jotka sulavat kehossa nopeammin ja muuttuvat energiaksi sen sijaan, että varastoituisivat vyötärön ympärille rasvaksi. Keskipitkät rasvahapot kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja auttavat polttamaan rasvaa. Transrasvat ovat prosessoituja rasvoja ja vähiten meille hyväksi. Niitä piilee esimerkiksi sipseissä. 

Rasvoja tarvitaan myös omega 3 ja 6 -rasvahappojen takia. Niitä keho ei itse pysty tuottamaan. Länsimaisen ruokavalion ongelmana kuitenkin on, että saamme liikaa omega 6 -rasvahappoja suhteessa omega 3 -rasvahappoihin, mikä on terveydelle haitaksi. Suhde voi olla jopa 15:1, kun ihanteellinen arvo olisi mahdollisimman tasainen. Liiallinen omega 6 -rasvahappojen saanti voi aiheuttaa tulehdussairauksia. Omega 6:ta piilee monissa elintarvikkeissa, etenkin valmisruoissa ja viljalla ruokitussa lihassa, joten sitä voi huomaamattakin saada liikaa. Omega 3:ta saa kasvikunnan tuotteista, kuten siemenistä, pähkinöistä ja tummanvihreistä lehtikasveista, sekä myös kalasta. Omega 3 -rasvahapot ehkäisevät paremmin tulehduksia ja veritulppia ja alentavat verenpainetta. Yhtä paljon omega 3 ja 6 -rasvahappoja sisältävä ruokavalio voi ehkäistä kroonisia sairauksia ja siksi rasvahappojen tasapaino on terveydelle eduksi.

Lähiruokamenu 3/3
  

Hernetempe-ruisburgerit
Purjo-fetapiiras

Kurpitsapasta

Mansikka-limesorbetti


Hernetempe-ruisburgerit

2 kpl ruisleipää
1 pkt hernetempeä
1 avocado
2 jääsalaatinlehteä
1 tomaatti
2-4 siivua mozzarellaa
2 rkl pestoa (ohje alla)
4 tl välimerentahnaa (tomaatti-cashewlevite)

Pesto
1 dl auringonkukansiemeniä
2-3 kourallista tuoretta basilikaa
1 dl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä

1/2 sitruunan mehu

2 rkl ravintohiivahiutaleita*
suolaa

Ranskalaiset
3 perunaa
öliiviöljyä
rosmariinia
suolaa

> Laita uuni lämpeämään 200 C. Huuhtele perunat ja leikkaa tikuiksi. Levitä ne leivinpaperilla vuoratulle pellille, lisää öljy ja mausteet ja möyhi käsin, jotta mausteet levittyvät tasaisesti. Paahda uunissa 15 min, kääntele kerran uunissa ollessa.
> Valmista pesto seuraavasti: paahda siemeniä kuumalla pannulla. Yhdistä kaikki aineet kulhossa ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
> Leikkaa tempe kahtia niin, että saat siitä kaksi viipaletta. Paista pihvejä öljytyllä pannulla molemmin puolin.
> Viipaloi tomaatti ja mozzarella, leikkaa avocadon hedelmäliha pienemmäksi.
> Levitä pestoa toiselle hampurilaisleivälle ja välimerentahnaa toiselle. Kokoa burgerit ja nauti!

Inspiroiduin Chocochilin lupiinitempeburgereista ja päätin valmistaa burgerit kotoa löytyvillä raaka-aineilla. Hernetempe toimii erinomaisesti hampurilaispihvinä, se on maukasta ja täyttävää. Pesto on myös valmistettu Chocochilin ohjeella, joka löytyy kirjasta Vegaanin keittiössä. Loistavan makuinen kokonaisuus kaikenkaikkiaan! :)

* Saatavana Ruohonjuuresta


Purjo-fetapiiras

Taikina

75 g vehnäjauhoja

175 g ruisjauhoja

1 tl suolaa

75 g voita

125 g rahkaa tai tuorejuustoa

Täyte

1 iso purjo

4 kananmunaa

150 g rahkaa tai tuorejuustoa

150 g vuohenmaitofetaa

1 rkl timjamsilppua

suolaa ja pippuria

> Valmista ensin taikina: sekoita kulhossa keskenään jauhot ja suola. Nypi voi ja lisää taikinaan. Lisää rahka. Vaivaa taikinaa käsin tai vaihtoehtoisesti monitoimikoneessa. Lisää tilkka vettä, jos taikina murenee. Siirrä jääkaappiin vetäytymään 30 min.

> Laita uuni lämpeämään 180 °C.

> Levitä piirakkataikina vuoan pohjalle. Esipaista uunissa noin 15 min.

> Huuhtele ja viipaloi purjo. Lisää kerroskattilan pohjalle vettä ja ripaus suolaa sekaan. Kuumenna kiehuvaksi. Laita purjoviipaleet reikäkattilaan ja aseta kiehuvan veden päälle. Höyrytä purjoa 10 min.

> Vatkaa munia kulhossa ja lisää joukkoon rahka sekä kuutioitu fetajuusto. Lisää timjamsilppu ja purjo. Mausta suolalla ja vastarouhitulla pippurilla.

> Levitä täyte esipaistetulle piirakkapohjalle ja paista uunissa 30 min.

Purjopiiras maistuu kahvin kanssa tai kevyenä lounaana. Sitä on helppo kuljettaa rasiassa töihin. Ohje Trina Hahnemannin Pohjoismainen ruokavalio -kirjasta.


Kurpitsapasta

1,5 kg kurpitsa

4 valkosipulinkynttä

1 rkl kookosöljyä

250 g keitettyjä valkoisia papuja

45 g ravintohiivahiutaleita*

1 tl Dijon sinappia

1,5 tl hienoa merisuolaa

2 tl paprikajauhetta

2 rkl oliiviöljyä

1 tl omenaviinietikkaa

5 dl (kaura)maitoa

340 g täysjyväpastaa

Kuorrute

130 g auringonkukansiemeniä

1 rkl kookosöljyä

2 rkl ravintohiivahiutaleita*

1/2 tl hienoa merisuolaa

1/4 tl valkosipulijauhetta

1/4 tl paprikajauhetta

persiljasilppua tarjoiluun

> Laita uuni lämepämään 200°C.

> Poista kova kurpitsankuori sekä kurpitsan siemenkota veitsellä. Leikkaa hedelmäliha paloihin. kuori valkosipulinkynnet. Levitä kurpitsapalat ja kokonaiset, kuoritut valkosipulinkynnet leivinpaperilla vuoratulle pellille. Lisää kookosöljy ja siirrä hetkeksi lämpenevään uuniin, jotta kookosöljy sulaa. Ota pelti uunista ja möyhi kasviksia, jotta öljy tarttuu tasaisesti. Paista lämpimässä uunissa 20 min, kunnes kurpitsa on pehmeää. Siirrä jäähtymään ja laske uunin lämpötilaa 160°C.

> Valmista kuorrute paahtamalla auringonkukansiemeniä kuumalla pannulla 3-5 min. Siirrä lautaselle jäähtymään. Sekoita kaikki kuorrutteen aineet tasaiseksi massaksi monitoimikoneessa.

> Keitä pasta suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan.

> Siirrä kurpitsapalat ja valkosipulinkynnet blenderiin. Lisää loput aineet paitsi maito. Blenderin käydessä lisää maito vähitellen ja jatka sekoittamista, kunnes koostumus on tasaisen paksua.

> Valuta pasta ja lisää se takaisin kuumaan kattilaan. Lisää tilkka oliiviöljyä ja kaada kurpitsakastiketta päälle. Sekoita yhteen.

> Kaada kurpitsapastaseos uunivuokaan ja päällystä aunringonkukansiemenkuorrutteella. Paista uunissa 20 min. Koristele pasta persiljasilpulla.

Ohje My New Roots -blogista (Deluxe Butternut Macaroni 'n' tease). Olen jo pidempään halunnut kokeilla reseptiä ja nyt kun kotimaisia kurpitsoja on saatavilla, päätin kokeilla sitä. Ravintohiivahiutaleet ovat juustoisen makuisia, joten tähän ohjeeseen ne sopivat hyvin. Odotukset olivat kuitenkin hieman korkeammalla kuin miltä lopputulos maistui, mutta pasta upposi silti hyvin!

* Saatavana Ruohonjuuresta


Mansikka-limesorbetti

200 g jäisiä mansikoita
1 ruskeapilkullinen banaani
1/2 limen mehu

tuoretta minttua koristeeksi

> Sekoita kaikki aineet yhteen blenderissä tai sauvasekoittimella. Annostele tarjoilukulhoihin ja koristele tuoreilla mintunlehdillä. Nauti saman tien!

Erittäin raikkaan makuinen sorbetti joka valmistuu nopeasti kesän marjoista. Mansikan sijaan sopii hyvin vadelma, mikäli se ei ole pakkasesta päässyt jo loppumaan :)

Lähiruokaa 2/3

Ympäristöystävällinen ruoka on onneksi juuri sitä terveellistä ruokaa. Ympäristöä huomioon ottava ruokavalio perustuu kasvisten, hedelmien ja marjojen runsaaseen käyttöön sekä viljatuotteiden suosimiseen. Kasvisruokavaliota pidetään usein hiilihydraattipainotteisena eikä tarpeeksi proteiinirikkaana. Siksi ajattelin listata muutamia esimerkkejä, mistä kasvikunnan tuotteista näitä saa. Rasvoista kirjoitan lisää sitten ensi kerralla.

 

Proteiinit

Proteiinit ovat elimistön rakennusaineita. Ne lisäävät vastustuskykyä, uudistavat kudoksia ja ovat tärkeitä luuston kannalta. Proteiineista saa energiaa. Proteiinitarve riippuu aktiivisuusmäärästä, unenmäärästä ja omasta painosta, mutta ravitsemussuositusten mukainen saantimäärä on noin 1,1-1,3 grammaa päivässä omaa painoakiloa kohden, eli 10-20 % päivän energiasta. Ylimääräinen proteiini ei muutu lihaskudokseksi vaan varastoituu kehossa rasvaksi, siksi liiallinen proteiinin saanti ei ole hyväksi.

Proteiinit koostuvat aminohapoista. Aminohappoja on olemassa yhteensä 20, joista 9 on saatava ravinnosta. Kaikkia näitä yhdeksää saa kasvikunnan tuotteista. Kvinoa, kikherneet ja kurpitsansiemenet ovat esimerkkejä proteiinilähteistä, jotka sisältävät kaikkia edellä mainittuja yhdeksää ravinnosta saatavaa aminohappoa. Kasvikunnasta saatavat proteiinit kulkevat ruoansulatuskanavassa nopeammin, joten siksi niistä saa nopeemmin energiaa.

Proteiinilähteitä:

Pavut ja palkokasvit: kidneypavut, mustapavut, kikherneet, pavun idut, linssit

Viljat: kvinoa, tattari, kaura, tumma riisi

Kasvikset: parsakaali, avokado, pinaatti, lehtikaali, herneet

Siemenet ja pähkinät: mantelit, cashewpähkinät, chiasiemenet

 

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit ovat mielenkiintoinen keskustelun aihe, sillä jostain syystä ne herättävät usein negatiivisia ajatuksia. Monet kuuluisat dieetit kehottavat välttämään hiilihydraatteja, mutta miksi?

Hiilihydraatit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: sokereihin, tärkkelyksiin ja ravintokuituihin. Kaikki hiilihydraatit eivät siis ole samoja. Hiilihydraattien kokonaan poisjättäminen ei ole keholle hyväksi eikä se ole terveellistä. Tärkeää on ymmärtää ero hyvien ja huonolaatuisten hiilihydraattien välillä.

Hyvät hiilihydraatit ovat kuitupitoisia ja hitaasti elimistössä imeytyviä. Ne ovat hyväksi, sillä ne auttavat pitämään verensokeriarvoja tasapainossa. Näitä ovat mm. kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljat, kaura, pavut ja palkokasvit. Viljavalmisteiden on todettu vähentävän riskiä sairastua diabetekseen.

Huonolaatuiset hiilihydraatit ovat sokeripitoisia ja tyhjiä kaloreita sisältäviä, kuten makeiset, pikaruoka, hillot, mehut ja valkoinen riisi tai leipä. Ne saavat verensokerin kohoamaan nopeasti, mutta myös yhtä nopeasti laskemaan, jolloin insuliinituotanto rasittuu. Jatkuvasti koholla oleva verensokeri voi johtaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen.

Hedelmät sisältävät sokeria, mutta ovat terveellinen vaihtoehto sokeripitoisille herkuille. Hedelmissä on myös eroja: toiset sisältävät nopeita ja toiset hitaita hiilihydraatteja. Nopeita hiilihydraatteja sisältäviä hedelmiä ovat mm. banaanit, viinirypäleet ja melonit, joten päivittäisessä käytössä kannattaa suosia hitaampia hiilihydraatteja sisältäviä, kuten esimerkiksi omenaa tai appelsiinia.

Elintarvikkeiden glykeeminen indeksi (GI) antaa osviittaa, mitkä ruoka-aineet ovat hyviä verensokerin tasapainottamisessa. Mitä alhaisempi arvo, sen parempi. Sitä ei kuitenkaan pidä yksinään tuijottaa, sillä ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Monipuolinen, kevyt ja tasaisin väliajoin nautittu ravinto pitää verensokeria tasaisena ja auttaa painonhallinnassa.

Lähiruokamenu 2/3

 

Lehtikaalipasta
Ruis-pataleipä pellavansiemenillä
Mysli
Palsternakkakeitto

 

 

Lehtikaalipasta
(kahdelle nälkäiselle urheilijalle)

 

400 g (täysjyvä)spagettia

 

Kastike
200 g lehtikaalia
1 purjon valkoinen kantaosa
1 rkl oliiviöljyä
3 dl kasvislientä
2 tl sitruunankuorta
4 rkl sitruunamehua
1 dl pistaasipähkinöitä kuorittuna
2 dl ruokakermaa
1 tl valkopippuria

 

> Valmista ensin kastike: huuhtele ja silppua lehtikaali ja leikkaa purjon vaalea kantaosa ohuiksi puolirenkaiksi.
> Kuumenna ja öljyä pannu ja lisää purjo kuullottumaan muutamaksi minuutiksi. Lisää lehtikaali, kasvisliemi, raastettu sitruunankuori ja sitruunamehu. Hauduta kastiketta 10 min.
> Kuori ja rouhi pistaasipähkinät esim. monitoimikoneessa.
> Siirrä kastike korkeareunaiseen kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Kaada kastike kattilaan, lisää kerma ja valkopippuri ja lämmitä, mutta älä keitä.
> Valmista spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta spagetti ja sekoita kastikkeeseen. Annostele lautasille ja viimeistele rouhituilla pistaasipähkinöillä.

 

Resepti viimeisimmästä Glorian Ruoka ja Viini lehdestä. Pirteä pasta-annos!

 

Ruis-pataleipä pellavansiemenillä

6 dl vehnäjauhoja

3 dl ruisjauhoja

50 g pellavansiemeniä

1,5 tl suolaa 

1/2 tl kuivahiivaa

5 dl vettä

uuninkestävä, kannellinen pata

> Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Peitä kulho muovikelmulla ja jätä työtasolle 12-18 tunniksi.

> Laita työtasolle pala leivinpaperia ja ripottele päälle runsaasti jauhoja. Kaada taikina leivinpaperille, käytä nuolijaa apuna. Jos taikina on hyvin kosteaa, ripottele päälle jauhoja. Ota yksi taikinan reunoista ja taita keskelle. Ota seuraava reuna ja taita keskelle. Toista kymmenen kertaa kunnes alat tuntemaan taikinassa vastusta. Jos taikina on tahmeaa, ripottele päälle lisää jauhoja. Käännä taikinan taitettu puoli alaspäin ja peitä liinalla. Anna kohota 2 h.

> Aseta kannellinen pata kylmään uuniin. Kun taikina on kohonnut 1 h 45 min, laita uuni lämpeämään 250°C.

> Ota kuuma pata uunista kun taikina on täysin kohonnut. Nosta taikina leivinpaperin avulla ja kaada se kuumaan pataan ja laita kansi päälle.

> Laita pata lämpimään uuniin ja paista 30 min. Ota tämän jälkeen kansi pois ja laske lämpötila 200 asteeseen. Paista vielä 15 min.

> Ota leipä pois padasta ja anna sen jäähtyä ritilän päällä.

Olen koukussa pataleipään! Ensinnäkin se on niin helppoa valmistaa ja sen lisäksi maku on todella hyvä, etenkin uunituoreena :) Jauhoja ja siemeniä voi vaihdella ja taikinaan voi aina lisätä jotakin täytettä tai maustetta, mikäli haluaa. Pataleipäkirja, josta edellisessä postauksessa mainitsin, on ihan mainio hankinta jos tästä hommasta innostuu!

Mysli

5 dl kaurahiutaleita
2 dl kauraleseitä
3 dl tattarihiutaleita
1,5 dl hasselpähkinöitä

1,5 dl pekaanipähkinöitä

1,5 tl kanelia
1/4 tl suolaa
2 rkl kotimaista juoksevaa luomuhunajaa
2 rkl agavesiirappia
1 dl kurpitsansiemeniä
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1 dl rusinoita

 

> Lämmitä uuni 200 °C.
> Yhdistä kulhossa hiutaleet ja leseet sekä kaneli ja suola. Murskaa pähkinät esim. monitoimikoneessa rouheeksi. Kaada ne sekaan ja lisää hunaja ja siirappi. Sekoita hyvin.
> Levitä hiutaleet ja pähkinät leivinpaperilla vuoratulle pelille ja paista uunissa 10 min.
> Levitä siemenet erilliselle pellille ja paahda uunissa 10 min.
> Yhdistä paahdetut hiutaleet, pähkinät ja siemenet. Lisää rusinat tuoreena sekaan. Tarjoile mysli kauramaidon ja mustikoiden kera. Säilytä ilmatiiviissä, kannellisessa lasipurkissa.

 

Mysliä kannattaa tehdä itse, sillä kaupan valmiit sisältävät lähes aina runsaasti sokeria. Myslin voi paahtaa tai jättää paahtamatta. Makeutuksen voi myös halutessaan jättää kokonaan pois. Kuivattuja hedelmiä voi lisätä maun mukaan. Kaupasta hankitut säilykepurkit kannattaa säästää ja pestä, jolloin niitä voi käyttää juurikin tähän tarkoitukseen ja vaikka aamutuorepuuroihin :)

 

Palsternakkakeitto
(4-6 annosta)

4 palsternakkaa
6 perunaa
1 kukkakaali
2 valkosipulinkynttä
2 salottisipulia
6 dl kasvislientä

2-3 dl ruokakermaa
oliiviöljyä
timjamia
suolaa
pippuria

 

paahdettuja kurpitsansiemeniä ja tuoretta rucolaa tarjoiluun

 

> Lämmitä uuni 200°C.

> Huuhtele kasvikset ja pilko pienemmäksi. Kuori ja halkaise sipulit. Levitä kasvikset ja sipulit leivinpaperilla vuoratulle pellille ja ripottele päälle öljyä ja mausteita. Paahda uunissa noin 30 min.

> Paahda kurpitsansiemeniä 200 asteisessa uunissa 10 min.

> Siirrä kasvikset ja sipulit kattilaan ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää kasvisliemi ja kerma ja anna keiton lämmetä liedellä. Tarkista maku. Tarjoile paahdettujen kurpitsansiemenien ja tuoreen rucolan kanssa.

 

Sosekeitto maistuu hyvälle näin syksyn kylmenevinä iltoina :) Palsternakan kaveriksi sopii hyvin myös esim. porkkana. Sosekeitto on siitä kiva, että makua voi vaihdella juuresten mukaan ja keittoa on vaikea pilata. Paahtamalla juurekset keittämisen sijaan saa voimakkaamman maun irti juureksista. Tuoreet yrtit sopivat erinomaisesti joukkoon!

 

Lähiruokaa 1/3

Tämän vuoden aikana olen käynyt läpi jo kolmisenkymmentä maata. Ruokakulttuureihin ja uusiin raaka-aineisiin tutustuminen sekä kokkaustaitojen kehittäminen on ollut päätavoitteitani. Se on vienyt aikaa, mutta on ennen kaikkea ollut mielenkiintoista ja hauskaa. Ja useimmiten hyvää :)

Olen erityisesti ihastunut aasialaisiin ja pohjoisafrikkalaisiin, lähi-idän makuin. Välillä kuitenkin kaipaa vaan sitä tavallista arkiruokaa, mitä on tottunut kotona syömään. Etenkin tähän vuodenaikaan, kun luonto ympärillä tarjoaa parastaan. Ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä ja välillä tulee mietittyä, miksi ostaa kaukaa tuotuja raaka-aineita kun kotimainen tarjonta on niin laaja ja monipuolinen. Aion nyt seuraavat kolme viikkoa kirjoittaa tästä aiheesta ja tarjota teille lukijoille mahtavia ruokaohjeita kotimaisista, tuoreista raaka-aineista! :)

Ympäristöystävällinen syöminen

Ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä, mutta syödä pitää. Miten voimme ottaa luontoa parhaiten huomioon ruokaa laittaessa tai ostopäätöksiä tehdessä? Tässä muutama hyvä vinkki:

- Syö vihreämmin (enemmän kasvikunnan tuotteita, vähemmän eläinperäisiä tuotteita)
- Valitse lähi- ja luonnonmukaisesti tuottetuja tuotteita
- Kerää marjat ja sienet metsästä tai kasvata esim. salaatteja ja juureksia itse
- Syö sesongin mukaan (vinkki: hanki itsellesi Satokausikalenteri!)
- Suunnittele ruokaostoksesi etukäteen ja osta kerralla enemmän (vältä kuitenkin ostamasta liikaa, jolloin syntyy hävikkiä)
- Kävele tai pyöräile ruokakauppaan tai tee ostokset samassa yhteydessä, kun olet muutenkin ajamassa ruokakaupan ohi
- Maista vanhaksi menneitä tuotteita ennen niiden poisheittämistä, esim. kananmunat säilyvät hyvin vaikka parasta ennen -päiväys olisi jo mennyt
- Säilytä ruokaa oikein, jotta se ei turhaan pilaannu
- Valmista ruokasi itse :)
- Valmista ruoka energiatehokkaasti, esim. käytä kattilan kantta ja hyödynnä vedenkeitintä
- Kierrätä pakkausmateriaalit (biojäte, energia, pahvi, paperi, metalli, puhdas lasi..)

Olen itse muuttanut ruokavaliotani melkolailla, vaikka edelleen olen sekasyöjä. Kalaa syön 1-2 kertaa viikossa ja se kuuluu lempiruokiini. Lohesta ja avokadosta syntyy maukas salaatti ja hauesta saa blenderissä surautetta pyörykkätaikinan. Puhumattakaan rapeista, voissa paistetuista tai savustetuista muikuista. On hyvä ottaa selvää, mitkä kalat ovat uhanalaisia (esim. tonnikala) ja välttää niiden ostamista. Järvikalat ovat mielestäni hyvä valinta. Punaista lihaa ja kanaa syön harvemmin, sillä lihatuotannon vaikutus ilmastonmuutokseen on niin järkyttävän suuri. Elän toivossa, että pienillä teoilla voi saada aikaan edes pientä muutosta :) Jos ei muuta, niin ainakin parempaa mieltä itselle. Muuten lautaseltani löytyy enimmäkseen kasvikunnan tuotteita. Maitotuotteita en jugurtin tai maidon muodossa nauti enää ollenkaan, mutta juustosta en voi luopua. Sama pätee kananmuniin.

Kasvisruokavalio ei ole tylsää, kun ruoanlaittoon panostaa ja käyttää vähän mielikuvitusta. Valikoima on nykyään kaupoissa erittäin monipuolinen. Kasvisruoasta saa hyvin energiaa ja proteiinia. Itse harrastan kestävyysurheilua ja koen, että jaksaisin yhtä hyvin urheilla vaikka olisin vegaani.

Muutamia kirjahyllystäni löytyviä (kasvis)ruokakirjoja, joita voin erittäin lämpimästi suositella:

Yotam Ottolenghi - Plenty ja Plenty More

Elina Innanen - Vegaanin keittiössä

Ina-Janine Johnsen - Pataleipää

Marc Aulén - Sopat!

Ella Woodward - Deliciously Ella

Chrissy Freer - Superviljat

Hankintalistalla:

Yotam Ottolenghi, Ramael Scully - NOPI : The Cookbook

Jamie Oliver - Everyday Super Food

Menu

Minttuhernari ja Nordic Dynamite

Härkäpapu-leipäjuustosalaatti tyrnihillokkeella

Ravintorikkaat köyhät ritarit

Omenapiirakka kotimaisista omenoista

Minttuhernari a la Marc Aulén

1,5 l kasvislientä

100 g sipulisuikaleita

400 g jauhoisia perunoita

2 tl Nordic Dynamite tahnaa (ohje alla)

900 g kotimaisia pakasteherneitä

6 rkl sitruunamehua

2 rkl sokeria

10 g tuoreita mintunlehtiä

1 dl smetanaa

> Suikaloi sipuli, kuori ja leikkaa perunat paloiksi.

> Keitä aineksia (paitsi minttua ja smetanaa) 30 min. Lisää smetana ja minttu ja soseuta hienoksi. Tarkista suola.

Tämä on tavallisen hernekeiton upgreidattu versio. Resepti on Marc Aulénin Sopat! -keittokirjasta, josta muuten löytyy äärettömän hyviä, helppoja ja nopeasti valmistuvia keitto-ohjeita. En olisi uskonut, että hernekeitosta voi kehittää version, joka vie aivan uusille ulottuvuuksille. Täyskymppi!

Nordic Dynamite a la Marc Aulén

3 rkl sitruunamehua

0,7 l hapokasta omenamehua

2 dl rusinoita

2 dl kotimaisia puolukoita tai karpaloita

1 tl inkiväärimurskaa

10 habanerochiliä

10 ruskeaa sokeripalaa

> Poista chileistä kanta ja puolita chilit.

> Keitä aineksia noin 20-25 min. Soseuta hienoksi. Säilytä jääkaapissa.

Nordic Dynamite sopii hyvin paitsi keittioihin myös salaatteihin, patoihin ja jopa jälkiruokiin. Se on samalla tulista, makeaa ja tasapainoisen hapokasta. Aivan erinomainen lisuke, tätä reseptiä ei voi kuin ihailla :) Satsi on melko suuri, joten kolmasosakin ohjeesta riittä hyvin moneen ruokaan.

Härkäpapu-leipäjuustosalaatti tyrnihillokkeella

70 g tuoreita pinaatinlehtiä

2 vartta kotimaista lehtikaalia

1/2 kotimainen kesäkurpitsa

300 g leipäjuustoa

10 kpl tuoreita härkäpavunpalkoja

rucolaa tarjoiluun

Tyrnihilloke

100 g tyrnimarjoja

3 rkl tyrnihyytelöä

> Keitä härkäpavunpalkoja kiehuvassa vedessä 3-4 min. Huuhtele kylmällä vedellä ja anna hetken jäähtyä. Kuori palot ja puristä härkäpavun sisällys ulos haaleanvihreästä kuoresta.

> Huuhtele pinaatinlehdet ja lehtikaali. Asettele pinaatinlehdet tarjoilukulhoon ja revi lehtikaalinlehtiä päälle.

> Huuhtele kesäkurpitsa ja viipaloi ohuiksi suikaleiksi (esim. vihannessorvilla). Lisää salaattiin.

> Paloittele leipäjuusto. Lisää leipäjuustokuutiot ja härkäpavut salaattiin.

> Valmista hilloke sekoittamalla marjat ja hyytelö yhteen. Ripottele hilloketta salaatin päälle ja koristele tuoreella rucolalla.

Pohjoismainen salaatti parhaimmillaan! Erittäin raikkaan makuinen kokonaisuus, jossa maistuu puhdas luonto :)

Ravintorikkaat köyhät ritarit

(4-6 kpl)

4-6 palaa leipää

2 dl mantelimaitoa

2 kananmunaa

2 tl kanelia

2 tl kardemummaa

1 rkl sokeria

1/4 tl suolaa

kookosöljyä voiteluun

Täyte

2 dl kesoa

1 dl kotimaisia marjoja

1/2 dl granaattiomenan siemeniä

kotimaista hunajaa makeutukseen

> Sekoita mantelimaito, kananmunat ja mausteet yhteen.

> Kuumenna ja öljyä pannu. Kasta leivät munamaitoseoksessa ja anna nesteen imeytyä leipiin. Paista leipäviipaleita molemmin puolin pannulla, kunnes saavat väriä pintaan.

> Siirrä leivät tarjoilulautasille ja lisää täytteet. Lisää hunajaa maun mukaan ja nauti!

Tässä hyvä vaihtoehto iltapalaksi. Keso, eli raejuusto, on sopivan täyttävää ja marjoista saa tarvittavia vitamiineja. Leiväksi kannattaa valita vaaleaa ja mieluiten kokojyväistä tai miksipä ei itsetehtyä :)

Omenapiirakka kotimaisista omenoista

2,5 dl kaurahiutaleita

1 dl mantelijauhoja

1 tl leivinjauhetta

1,5 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1/4 tl suolaa

4 kananmunan valkuaista

2 kypsää banaania

1/2 dl maustamatonta (soija)jugurttia

1/2 dl vettä

2 keskikokoista kotimaista omenaa

2 rkl kotimaista juoksevaa (luomu)hunajaa

3 rkl mantelilastuja

Vaniljajäätelöä tai vaniljakastiketta tarjoiluun

> Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen.

> Yhdistä kuivat ainekset kulhossa.

> Vatkaa valkuaiset erillisessä kulhossa sähkövatkaimella kovaksi vaahdoksi.

> Muussaa haarukalla banaanit ja sekoita yhteen jugurtin ja veden kanssa. Kumoa valkuaisvaahto varovasti sekaan ja lisää kuivat ainekset.

> Huuhtele omenat ja pilko siivuiksi. Kuumenna ja öljyä pannu ja siirrä omenasiivut pannulle paistumaan. Lisää hunaja ja mantelilastut ja sekoita. Kun omenat ovat pehmenneet, ne ovat valmiita.

> Öljyä piirakkavuoka ja kaada piirakkataikina siihen. Asettele omenasiivut päälle haluamallasi tavalla ja ripottele kanelia koristeeksi. Paista piirakkaa uunissa puolisen tuntia. Tarjoile vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.

The Good Morning -blogin omenapiirakkaohje on helppo ja varma valinta. Ohje on hieman muokattu alkuperäisestä. Tässä piirakassa maku ja terveellisyys kohtaavat!

Slaavilaisia kansanperinteitä

Euroopan keskiössä, suurten ja vahvojen naapurimaiden ympyröimänä, sijaitsee väkiluvultaan 38 miljoonainen Puola. Lähes kokonaan tasankoa oleva hedelmällinen maaperä on jokineen, metsineen ja peltoineen tehnyt Puolasta kiinnostavan kohteen. Maa on moneen otteeseen joutunut naapureidensa jakamaksi ja valloittamaksi, mutta on sitkeästi taistellut tiensä itsenäiseksi valtioksi.

 

Puolan keskeinen sijainti ja vaiherikas historia on synnyttänyt monikulttuurisen ruokaperinteen. Puolalaiseen fuusiokeittiöön ovat vaikuttaneet juutalainen, venäläinen, valkovenäläinen, liettualainen, itävaltalainen, unkarilainen, ranskalainen, saksalainen ja tsekkiläinen keittiö. Puolalaisen keittiön peruspilareita ovat keitot, liha, peruna, leipä, sienet, riista, hapatetut tuotteet, piirakat ja makeat leivonnaiset. Keittiön tarjonta on runsasta ja perustuu yksinkertaiseen, oman maan antimista tehtyyn kotiruokaan.

Keitto on olennainen osa ateriaa ja sitä tarjoillaan aina ennen pääruokaa. Suosituin keitto on kirkas punajuurikeitto, barszcz. Alkuruoka on usein liha- tai makkaraleikkeleistä koottu kylmä lautanen. Pääruoaksi tarjoillaan lihaa tai siipikarjaa erilaisine lisukkeineen. Lisukkeena on tavallisesti perunaa, vihanneksia tai erilaisia ryynejä, kuten tattaria. Suolaiset piiraat, pierogit, voidaan tarjota suolaisilla tai makeilla täytteillä. Makeannälkäinen ei Puolassa pety, puolalaiset nimittäin rakastavat jälkiruokia ja leivonnaisia. Yksi tunnetuimmista jälkiruoista on unikonsiemenistä valmistettu unikkotorttu, makowiec. Puolassa juodaan vettä, mehua, teetä, kahvia, olutta, viiniä ja väkeviä juomia, joista ylivoimaisesti suosituin on maustamaton vodka. Alkoholinkulutus on Puolassa keskiarvoa korkeammalla tasolla.

Yli 80 % maan väestöstä on katolilaisia ja kristillisiä perinteitä arvostetaan. Vuoden suurimpiin juhliin kuuluvat joulu ja pääsiäinen. Jouluaatto, Wigilia, on vuoden tärkein juhlapäivä. Silloin ei ole tapana syödä lihaa tai käyttää eläinperäisiä tuotteita ruoanlaitossa. Joulukuusi koristellaan, joululahjat jaetaan ja perhe kokoontuu yhteiselle aterialle, mikä nautitaan pitkän kaavan mukaan. Pääsiäinen, Wielkanoc, on seuraava merkittävä juhlapyhä, jolloin juhlitaan kansallispuvuissa ja syödään hyvin. Pääsiäisenä pöydässä on lammasta, keitettyjä kananmunia, salaatteja ja hyytelöitä ja jälkiruoaksi syödään pääsiäiskakkua, babkaa, sekä pashaa.

Puolalaisia arkiruokia

Kantarellitäytteiset nyytit (Pierogi)

Pinaatti-punamangoldikeitto

Perunapihvit

Tattarikasha

Unikkotorttu (Makowiec)

Kantarellitäytteiset nyytit (Pierogi)

(noin 32 kpl)

Täyte

250 g kantarelleja (tai muita sieniä)

1 rkl voita

1/2 sipuli

200 g tuorejuustoa

1 kananmuna

suolaa

mustapippuria

Taikina

250 g vehnäjauhoja

1/2 tl suolaa

1 kananmuna

1,5 rkl kasviöljyä

1,25 dl lämmintä vettä

Kourallinen tuoretta persiljaa

> Valmista täyte kuumentamalla ja voitelemalla pannu. Hienonna ja kuullota ensin sipulia, lisää sitten tuoreet kantarellit ja paista kunnes neste on haihtunut sienistä. Yhdistä kaikki kastikkeen ainekset kulhossa ja mausta suolalla ja pippurilla.

> Valmista taikina sekoittamalla jauhot, suola ja kananmunat kulhossa yhteen. Lisää öljy ja vesi ja sekoita hyvin. Kaada taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa 10 min, kunnes taikina ei enää ole tahmeaa. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli ohuiksi levyiksi. Leikkaa taikina saman suuruisiksi ympyröiksi käyttäen esim. lasia muottina.

> Lisää täytettä taikinapalojen keskelle ja taita ne kahtia. Painele reunoista kiinni.

> Kiehauta runsaasti vettä isossa kattilassa ja suoaa kevyesti. Siirrä nyytit neljässä erässä kiehuvaan veteen 5-7 minuutiksi, kunnes ne nousevat pintaan. Nosta nyytit kattilasta ja koristele persiljasilpulla.

Nyytit (pierogit) ovat puolalaisten herkkua. Niitä valmistetaan sekä suolaisilla että makeilla täytteillä. Suolaiset nyytit sisältävät lihaa, hapankaalia tai sieniä. Makeat nyytit ovat usein mansikka- tai omenatäytteisiä ja syödään kerman ja sokerin kanssa.

Pinaatti-punamangoldikeitto

(kahdelle)

70 g punamangoldia

70 g tuoretta pinaattia

1 rkl voita

4 dl kasvislientä

1/2 rkl perunajauhoja

1,5 rkl kermaviiliä

1/2 tl mustapippuria

1 keitetty kananmuna tarjoiluun

> Huuhtele vihannekset ja sekoita ne monitoimikoneessa silpuksi.

> Kuumenna kattila ja lisää voi sulamaan. Lisää vihannessilppu ja hauduta miedolla lämmöllä 5-7 min.

> Kuumenna kasvisliemi ja sekoita perunajauhot joukkoon vähitellen siivilän läpi. Sekoita hyvin ja anna hetken turvota. Lisää liemi kattilaan ja anna kiehua hiljalleen 10 min.

> Lisää kermaviili keittoon, sekoita ja mausta pippurilla. Jaa keitto tarjoilukulhoihin ja lisää keitetty kananmuna keiton sekaan pieneksi pilkottuna.

Keitto oli maukasta ja terveellistä. Mangoldin ja pinaatin tilalla voi käyttää suolaheinää, jos sitä on saatavana. Suolaheinä kasvaa Puolassa villinä ja sitä käytetään keitoissa, salateissa ja kastikkeissa.

Perunapihvit

(noin 10 kpl)

4 isoa perunaa

1 iso sipuli

2 kananmunaa

4 rkl vehnäjauhoja

suolaa

mustapippuria

öljyä paistamiseen

Kastike

1 dl kermaviiliä

2 tl paprikajauhetta

Ripaus suolaa

> Kuori ja raasta perunat ja sipuli. Purista käsin ylimääräinen neste pois. Siirrä kulhoon.

> Lisää loput ainekset kulhoon ja sekoita hyvin yhteen.

> Kuumenna pannu hyvin kuumaksi ja lisää öljy. Ota sopiva määrä taikinaa kulhosta, siirrä pannulle ja litistä esim. lastan avulla pihviksi. Toista sama lopulla taikinalla. Kun pihvit ovat molemmin puolin kullanruskeita, nosta ne talouspaperille kuivumaan hetkeksi ennen tarjoilua.

> Yhdistä kermaviili, paprikajauhe ja suola kipossa ja tarjole lämpimien perunapihvien kanssa.

Perunapihvit olivat suosittuja Puolassa erityisesti toisen maailmansodan aikana, kun raaka-aineista oli pula. Yksinkertaisista ja edullisista raaka-aineista syntyy nopeasti hyviä pihvejä kiireiseen arkeen. Sopivat tarjoiltavaksi myös omenahillon kera.

Tattarikasha

(neljälle)

6 dl vettä (+ 5 dl keittämiseen)

3 dl tattarisuurimoita

1 tl suolaa

1 rkl hunajaa

Nokare voita

> Laita uuni lämpeämään 175 °C.

> Huuhtele tattarisuurimot siivilässä hyvin.

> Kiehauta 5 dl vettä kattilassa ja lisää suurimot. Anna kiehua 3 min kannen alla. Kaada vesi pois.

> Laita suurimot voideltuun uunipataan, lisää vesi (6 dl), suola ja hunaja ja sekoita. Laita kansi päälle ja paista uunissa 3 h.

Valmis kasha on kuiva ja ryynit irrallaan. Sitä voi käyttää lisukkeena riisin tapaan tai syödä sellaisenaan voin ja maidon kera. Kuvassa kashan kanssa on karamellisoituja persikoita ja sinihomejuustoa. Kashaa syödään Puolassa etenkin jouluna.

Unikkotorttu (Makowiec)

Taikina

50 g sulatettua voita

7 g kuivahiivaa

160 g vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

1/2 tl vaniljajauhetta

1/8 tl suolaa

1/2 rkl rommia

2 keltuaista

0,6 dl kädenlämpöistä maitoa

Täyte

100 g unikonsiemeniä
40 g sokeria

25 g rusinoita

15 g saksanpähkinöitä

1 rkl hunajaa

1/2 tl vaniljauutetta

1/4 tl kanelia

1/4 rkl sulatettua voita

1/2 appelsiinin raastettu kuori

2 valkuaista

> Valmista taikina sulattamalla voi, jätä jäähtymään. Yhdistä kulhossa hiiva, jauhot, sokeri, vaniljajauhe ja suola. Lisää rommi, keltuaiset ja kädenlämpöinen maito ja vaivaa hyvin yhteen (5-10 min). Valuta sulatettu ja jäähtynyt voi vähitellen joukkoon. Jätä taikina liinan alle kohoamaan lämpimään paikkaan vähintään tunniksi.

> Siirrä unikonsiemenet kulhoon ja kaada kiehuvaa vettä päälle niin, että ne peittyvät. Anna jäähtyä ja kaada vesi pois. Sekoita siemenet tämän jälkeen monitoimikoneessa jauhoksi.

> Lisää siementen sekaan monitoimikoneeseen rusinat ja pähkinät ja sekoita tasaiseksi, siirrä seos kulhoon. Lisää kulhoon sokeri, hunaja, vaniljauute, kaneli, voi ja raastettu appelsiininkuori. Vatkaa valkuaiset erillisessä kulhossa kuohkeaksi, kovaksi vaahdoksi ja kääntele varovasti taikinaan.

> Laita uuni lämpeämään 190 °C.

> Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja kauli 3 mm paksuiseksi, pitkäksi levyksi. Lisää täyte keskelle taikinaa jättäen 2 cm tyhjää tilaa pitkille reunoille. Kääri taikina rullalle ja siirrä leivinpaperilla vuoratulle pellille. Paista uunissa 30-40 min. Anna jäähtyä ja koristele halutessasi tomusokerikuorrutteella ja raastetulla appelsiininkuorella.

Mongolit, tataarit ja armenialaiset ovat tuoneet Puolaan orientaalisia mausteita, kuten unikonsiemenen. Unikonsiemen on Puolassa hyvin rakastettu ja sitä käytetään varsin monessa leivonnaisessa. Täytyy myöntää, että tämä oli tietääkseni ensimmäinen kerta, kun maistoin unikonsiemeniä. En onnistunut saamaan niistä monitoimikoneessa jauhoa, joten isäsin ne kokonaisina taikinaan. Lopputulos oli oikein hyvä, eikä mielestäni liian makea. Taikina oli ehkä hieman liian tahmeaa, joten jauhoja sai lisätä reippaasti kaulimisen aikana. Unikonsiemeniä löytyy kaupan maustehyllystä.

Ihmisiä ja luonnonrikkauksia

Maailman suurimpaan saarivaltioon, Indonesiaan, kuuluu yli 17 000 saarta. Suurimmat saaret Jaava, Sumatra, Kalimantan, Länsi-Uusi-Guinea ja Sulawesi ovat tiheästi asutettuja. Pienimmät saaret ovat autioita, tenniskentän kokoisia saaria. Pääkaupunki Jakarta sijaitsee Jaavan saarella. Indonesiassa on aktiivisia tulivuoria, jotka ovat aiheuttaneet maanjäristyksiä. Trooppisen ilmaston ja saaristoluonteen takia maan kasvillisuus ja eläimistö on hyvin monipuolista. Indonesian sademetsät kuuluvat maailman lajirikkaimpiin ekosysteemeihin. Indonesia on myös väkirikkaudeltaan yksi maailman monimuotoisimmista maista: 250 miljoonaisen väestön joukossa on etnisiä ryhmiä yli 300. Kauppiaat arabimaista, kolonialistit Euroopasta (Portugalista, Espanjasta, Englannista ja Hollanista) ja matkailijat Aasian mantereelta ovat asuttaneet maata ja vaikuttaneet maan kulttuuriin. Indonesia oli Alankomaiden siirtomaa yli kolmesataa vuotta, kunnes itsenäistyi vuonna 1945.

Suurin osa Indonesian väestöstä on muslimeja ja tämä näkyy myös ruokakulttuurissa. Sianlihaa ei juurikaan syödä. Ruokakulttuuri on maanosasta riippuen hieman vaihtelevaa johtuen perinteistä, uskonnoista ja maaperästä. Padangissa syödään hyvin tulisesti maustettuja liharuokia ja Jaavalla mietoja ja makeita kasvisruokia. Balilla, jossa enemmistö on hinduja, syödään poikkeuksellisesti paljon sianlihaa. Riisi on pääraaka-aine ja ruoan perusta useimmilla alueilla, mutta nuudeleilla on myös vahva asema indonesialaisessa keittiössä. Riisin tai nuudelien kanssa syödään lisukkeina kala-, kasvis- tai liharuokia, mutta lihaa ei kuluteta läheskään samoissa määrin kuin länsimaissa. Toisin kuin muissa Aasian maissa, riisiä ei ole tapana suolata, sillä lisukkeet ovat tyypillisesti hyvin mausteisia. Ruoanvalmistus pohjautuu maustetahnoihin (bumbu), jotka yleensä tehdään salottisipulista, valkosipulista, chilistä, tamarindista ja katkaraputahnasta (trassi). Valmistusvälineinä toimivat kivimortteli ja paistinpannu. Riisipöytä (rice dish) on parhaimmillaan, kun maut kohtaavat ja täydentävät toisiaan, lisukkeet ovat tuoreita ja valkoinen, höyrytetty riisi tuodaan suoraan liedeltä pöytään. Pahimmillaan se on länsimaalainen all you can eat buffet, jota on pidetty lämpimänä liian kauan ja josta ruokailijat täyttävät lautasensa kukkuralle. Paikalliset nauttivat ruokajuomana vettä, teetä tai tuorepuristettua mehua, mutta turisteille maistuu usein kylmä olut. Toisin kuin monet turistit luulevat, tulisen sambalkastikkeen polttamaa suuta ei sammuteta kylmällä oluella, vaan siihen toimii parhaiten valkoinen, kuiva riisi. Jälkiruoaksi sopivat kookoksesta tehty makea juoma, tuoreet hedelmät tai palmusokerista ja kookoskermasta valmistettu tahmea ja makea pieni suupala. Ruokailun kruunaa Sulawesiläinen kahvi.

Arkipäivinä naiset laittavat ruoan aamulla ja kattavat pöydän, josta perheenjäsenet voivat päivän mittaan syödä. Harvemmin koko perhe kokoontuu arkena yhteiselle aterialle. Kaupungeissa sen sijaan on tavallisempaa syödä ruokakojuista. Juhlapäivinä aterioihin panostetaan enemmän. Silloin riisi tavallisesti maustetaan kookoksella ja kurkumalla, jotta se saa kauniin kultaisen värin, mikä kuvastaa vaurautta ja onnellisuutta. Vieraana on hyvä tietää, että pöydässä on aina tarjolla enemmän ruokaa kuin jaksaa ja on tarkoitus syödä. Lusikkaa pidetään oikeassa ja haarukkaa vasemmassa kädessä. On kohteliasta santsata, joten lisukkeita kannattaa ottaa vähän kerrallaan. Lautaselle kuuluu jättää vähän ruokaa ja lasiin tilkka juomaa, kun on päättänyt ruokailun.

Luonnonrikkauksien ja hyvän ruoan vuoksi olisi ihanaa käydä Indonesiassa. Toisaalta väestötungos ei niinkään houkuttele. Teollistuminen ja väestötiheys ovat aiheuttaneet paljon ympäristöongelmia. Metsiä kaadetaan laittomasti ja meren luonnonvaroja käytetään yli varojen. Riisinviljelijöiden työ hankaloittuu, kun sadekauden alkamista ei enää pystytä ennustamaan. Indonesia on yksi maailman suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Metsien hakkuukielloilla on pyritty hillitsemään haittoja mutta nähtäväksi jää, mihin muihin toimenpiteisiin lähivuosina on ryhdyttävä.

Indonesialainen kattaus

Sambal Tempeh

Täytetyt pihvitomaatit

Tofu-grillitikut (Sate Tahu)

Kurkkusalaatti (Lalap Ketimun)

Jaavalainen hapanimeläkasviskeitto (Sayur Asem Jawa)

Vihannessalaatti maapähkinävoikastikkeella (Pecel)

Sambal Tempeh

5 punaista chiliä
150 g kasvistempeä (esim. lupiinitempe*)
1 rkl kalakastiketta
1 rkl ketjap manis soijakastiketta
merisuolaa
2 rkl kasviöljyä
1 rkl sitruunamehua

> Huuhtele chilit, poista siemenet ja pilko pieneksi.
> Kuutioi tempe ja paista öljytyllä pannulla, kunnes väriä tarttuu pintaan.
> Yhdistä chili, kalakastike, soijakastike ja suola ja siirrä pannulle paistumaan noin 5 min.
> Lisää lopuksi sitruunamehu, siirrä kulhoon ja anna jäähtyä ennen tarjoilua.

 

Sambalia käytetään monen ruokalajin pohjana. Yksinkertaisin versio valmistuu chileistä ja suolasta. Onnistunut ruoka-annos syntyy, kun osaa yhdistää oikeantyyppisen sambalkastikkeen sille sopivan ruoan kanssa, sillä variaatioita on useita.

 

* Lupiinitempeä saa Ruohonjuuresta.

 

Täytetyt pihvitomaatit
(neljälle)

4 jauhoista perunaa
300 g quorn-rouhetta
2 kananmunaa
suolaa ja pippuria
8 pihvitomaattia
2 salottisipulia

Maustetahna (bumbu)
4 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1 kasvisliemikuutio
1 tl muskottipähkinää

> Laita uuni lämpeämään 180 °C.
> Keitä perunat kypsiksi ja paista quorn-rouhetta runsaassa öljyssä pannulla. Muussaa perunat ja yhdistä quorn-rouheen, kananmunien, suolan ja pippurin kanssa.
> Valmista tahna sekoittamalla ainekset yhteen. Lisää perunamuusiseokseen. Sekoita hyvin yhteen.
> Leikkaa tomaateista kannet ja kaiverra pois sisältö. Valuta neste ja ota se talteen.
> Siirrä tomaatit leivinpaperilla vuoratulle pellille. Täytä tomaatit peruna-quorntäytteellä, valuta tomaateista talteen otettu neste niiden päälle ja aseta kannet päälle. Paista uunissa noin 30 min.

Vihannekset täytetään yleensä lihatäytteellä, mutta jauhelihan sijaan käytin tässä reseptissä quornia, mikä käy erinomaisesti korvikkeena. Sisältö muistutti liha-perunasoselaatikkoa ja ehkä siksi se oli niin tutun makuista. Todella maukasta ja täyttävää herkkua! :)

Tofu-grillitikut (Sate Tahu)
(6 kpl)

270 g kiinteää tofua
kasviöljyä paistamiseen
6 kpl grillitikkuja

Marinadi
2 rkl sitruunamehua
2 rkl ketjap manis soijakastiketta
1 rkl palmu- tai kookossokeria
1,5 rkl jauhettua korianteria
1 valkosipulinkynsi
suolaa ja pippuria

> Leikkaa tofu 1,5 cm viipaleiksi ja keitä runsaassa määrässä kiehuvaa vettä 10 min. Siirrä jäähtymään ja kuivumaan.
> Sekoita kaikki marinadin ainekset yhteen, mausta suolalla ja pippurilla.
> Kuutioi tofu 24:n palaan. Sekoita marinadi tofukuutioihin ja jätä marinoitumaan vähintään tunniksi.
> Pujota tofukuutiot tikkuihin. Kuumenna ja öljyä pannu ja paista tofukuutioita kunnes saavat väriä. Tofukuutiot voi vaihtoehtoisesti myös öljytä ja grillata.

Satay-grillitikut ovat suosittuja ympäri Kaakkois-Aasiaa. Dippikastikkeeksi sopii maapähkinä- tai soijakastikepohjainen dippi.

Kurkkusalaatti (Lalap Ketimun)

(lisukkeena neljälle)
 

1 kurkku
 

Kastike

1 punainen chili

1 salottisipuli

suolaa

1 rkl maapähkinävoita

1 rkl riisiviinietikkaa

1 rkl sokeria

 

> Kuori kurkku, leikkaa pituussuunnassa kahtia ja leikkaa molemmat puoliskot ohuiksi viipaleiksi.

> Huuhtele chili, poista siemenet ja pilko pieneksi. Hienonna sipuli. Yhdistä chili, sipuli ja suola morttelissa murskaksi. Siirrä kulhoon ja lisää loput kastikkeen ainekset.

> Lusikoi kastike kurkkuviipaleiden päälle, peitä kelmulla ja anna tekeytyä jääkaapissa 20 min ennen tarjoilua.

Parhaimman lopputuloksen saa, kun antaa salaatin tekeytyä muutaman tunnin ennen tarjoilua. Kastike olisi saanut olla hieman nestemäisempi, jolloin se olisi sekoittunut paremmin kurkkupalojen kanssa. Toimiva yhdistelmä kuitenkin!

Javalainen hapanimeläkasviskeitto (Sayur Asem Jawa)

(neljälle)

3 rkl kasviöljyä

4 salottisipulia

2 valkosipulinkynttä

2 rkl kalakastiketta

10 kpl (paahdettuja) kemiri- tai macadamiapähkinöitä

2 punaista chiliä

4 dl kasvislientä

1 tl tamarinditahnaa

2 laakerinlehteä

2 rkl sitruunamehua

2,5 cm pala tuoretta inkivääriä

200 g vihreitä papuja

250 g puna- tai valkokaalia

> Lämmitä uuni 160 °C. Kääri pähkinät folioon ja paahda uunissa 10 min.

> Kuumenna ja öljyä pannu tai paksupohjainen kattila. Hienonna salotti- ja valkosipulit ja lisää pannulle kuullottumaan. Lisää kalakastike ja paahdetut, raastetut pähkinät ja paista 5 min.

> Huuhtele chilit poista siemenet ja pilko pieneksi, lisää sitten pannulle. Kaada kasvisliemi päälle. Sekoita keittoon tamarinditahna, laakerinlehdet, raastettu inkivääri ja pavut. Keitä noin 5 min, kunnes kasvikset ovat pehmenneet.

> Huuhtele ja suikaloi kaali. Lisää kaalisuikaleet lopuksi keittoon minuutiksi, sekoita hyvin ja tarjoile keitto kulhoista.

Tämä hapanimelä, kuumalla säällä vikistävä keitto on varsin suosittu Indonesiassa ja siitä on olemassa useita versioita. Ohjeessa olen käyttänyt raaka-aineita, jotka on helposti meillä saatavana. Trassi, eli kuivattu katkaraputahna, on ohjeessani korvattu kalakastikkeella. Kemirit korvasin macadamiapähkinöillä, sillä niissä on myös korkea rasvapitoisuus. Kemirit sakeuttavat ja tekevät ruoasta täyteläisen ja macadamiapähkinät ajoivat mielestäni hyvin samaa asiaa. Salamlehdet korvasin tavallisilla laakerinlehdillä ja lisäksi lisäsin sitruunamehua, sillä salamlehdet ovat maultaan sitruksisia. Laosjuuri tai galang on sukua inkiväärille, joten inkivääri käy hyvin korvikkeena.

Keitto oli erittäin hyvää ja tasapainoisen makuista. Se oli keitoksi melko kiinteää, joten sitä olisi melkein voinut syödä lautaselta. Sopii hyvin tarjoiltavaksi valkoisen riisin ja sambalin kanssa.

Vihannessalaatti maapähkinävoikastikkeella (Pecel)
(lisukkeena kuudelle)

250 g kaalia
100 g mungpavunituja
1 kurkku

Kastike
1 tl tamarinditahnaa
2,5 dl kuumaa vettä
Kourallinen maapähkinöitä
1 punainen chili
1/2 kasvisliemikuutio
2 rkl kalakastiketta
175 g maapähkinävoita
1 rkl palmu- tai kookossokeria

> Suikaloi kaali ja paloittele kurkku suupalan kokoisiksi paloiksi. Kiehauta vesi kattilassa ja lisää kaalisuikaleet 1-2 minuutiksi. Lisää kiehuvaan veteen idut 10 sekunniksi.
> Yhdistä kurkku, kaali ja idut ja aseta tarjoiluastiaan.
> Yhdistä tamarinditahna ja kuuma vesi. Valuta seos siivilän läpi pannulle ja kuumenna pannu miedolla lämmöllä.
> Sekoita maapähkinät monitoimikoneessa karkeaksi rouheeksi. Huuhtele chili, poista siemenet ja pilko pieneksi. Yhdistä maapähkinärouhe, pilkottu chili, kasvisliemikuutio ja kalakastike morttelissa ja lisää tämän jälkeen pannulle paistumaan. Lisää maapähkinävoi vähitellen kastikkeeseen, kunnes siitä tulee paksua. Mausta palmu- tai kookossokerilla.
> Valuta kastike vihannesten päälle ja nauti!

Pecel on tyypillinen indonesialainen katuruoka, jota myydään myös junissa ja busseissa. Vihanneksia voi vaihdella, mutta kaali on salaatin sydän.