maanantai 1. kesäkuuta 2015

Maorilaisia perinteitä kunnioittaen

Lumisia vuoria, valkoisia hiekkarantoja ja taianomaisia maisemia tarjoaa Uusi-Seelanti. Tämä maorikansan toimesta yli tuhat vuotta sitten asuttama maa koostuu kahdesta pääsaaresta ja 700:sta pienemmästä saaresta. Lähin naapurimaa on Australia. Suurin osa väestöstä asuu Pohjoissaarella, jossa on kaikista lämpimin ja puutarhatuotantoa suosivin sää. Muissa osin sää on ympäri vuoden melko lauhaa ja keskilämpötila on 10 asteen paikkeilla. Viileän ilmaston ja vuoristoisen maaperän takia viljely ei laajamittaisesti ole kannattavaa ja siksi karjaanhoito on monelle elinkeino. Ennen itsenäistymistä vuonna 1907 Uusi-Seelanti oli Britannian siirtomaa. Englanti ja maori ovat virallisia kieliä maassa.

Uuden-Seelannin ruokakulttuuri perustuu maorikansan perinteisiin ja lähituotettuun ruokaan, brittiläisiä vaikutteita unohtamatta. Lammasta, kalaa ja äyriäisiä syödään paljon. Lihapiirakat ovat paikallista pikaruokaa, mutta fish and chipsiä on myös laajasti nykyään tarjolla. Bataatti (kumara) on hyvin yleinen raaka-aine, jonka alkuperäiskansa on tuonut mukanaan. Peruna, vehnä ja sokeri tulivat eurooppalaisten matkassa. Aasialaiset ja amerikkalaiset vaikutteet ovat tulleet vasta 1900-luvun loppupuolella. Maorilaiset perinteet näkyvät erityisesti ruoanvalmistustavoissa. Ruokaa kypsennetään usein tulikuumilla kivillä maan alla kuopassa ja tätä menetelmää kutsutaan hāngi:ksi. Maorilainen leipä rewena valmistuu nostattamalla taikinaa hiivan sijasta perunalla. Makeat hedelmät, erityisesti itsetuotettu kiivi, sopii moneen ruokaan ja pavlova on maassa ylivoimainen jäkiruokaherkku. Uusi-Seelanti on nopeasti kehittyvä viinintuottajamaa.

 
Uusi-Seelantilaisia herkkuja

Mango-kiivisalsa
Orzo-munakoisosalaatti
Māorileipä Rewena
Kasvisfrittata


Mango-kiivisalsa


2 kiiviä
1/2 kypsä mango
1 avokado
1/2 granaattiomena
1/2 limen mehu
1 rkl tuoretta korianteria
2 rkl kevätsipulisilppua
1/2 vihreä chili tai jalopeno
1 tl sokeria
1/4 tl suolaa
2 tl oliiviöljyä

> Pilko hedelmät ja avokado pienemmiksi ja siirrä kulhoon. Lisää granaattiomenan siemenet ja purista limestä mehu. Silppua korianteri ja kevätsipuli ja pilko chili, lisää ne joukkoon.
> Sekoita öljy, suola ja sokeri yhteen ja lisää salsaan. Sekoita ja anna hetken tekeytyä. Tarjoile esim. nachojen kanssa.

Niin raikas ja hedelmäinen salsa, tätä suosittelen kokeilemaan! Salsa kannattaa nauttia saman tien, jolloin se on parhaimmillaan. Sopii tacojen, nachojen tai vaikka cream crackereiden kanssa tai miksi ei sellaisenaan lämpimän ruoan lisukkeena.
 

Orzo-munakoisosalaatti


1/2 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 punasipuli
1 suippopaprika
1/2 munakoiso
1 maissintähkä
3 dl orzo-pastaa
1 ruukku tuoretta persiljaa
100 g fetajuustoa

Kastike
1/2 punainen chili
1/2 dl valko- tai omenaviinietikkaa
2 rkl hunajaa
Suolaa
Rouhittua mustapippuria

> Kuumenna ja öljyä pannu. Murskaa valkosipuli ja hienonna punasipuli. Pilko paprika ja munakoiso pienemmäksi ja lisää sipuleiden kanssa pannulle ruskistumaan. Lisää tämän jälkeen maissi.
> Keitä pastaa suolatussa vedessä noin 10-12 min. Huuhtele kylmällä vedellä ja kaada tarjoilukulhoon. Lisää kasvikset joukkoon ja sekoita.
> Valmista kastike sekoittamalla pilkottu chili, etikka ja hunaja yhteen. Lisää suolaa maun mukaan. Kaada salaatin päälle ja rouhi mustapippuria reilusti. Lisää tuore persilja ja fetajuustomurut salaattiin ja tarjoile.

Erinomaista, freesiä ja täyttävää salaattia! Orzo-pastaa käytin aiemmin Italia-viikolla ja ihastuin siihen heti. Sitä saa isommista ruokakaupoista ja ulkonäöltään se muistuttaa riisiä.


Māorileipä rewena


1 peruna
6-7 dl vettä
4,5 dl sämpyläjauhoja
1 tl sokeria

5 dl täysjyvävehnäjauhoja
1,5 dl sämpyläjauhoja
1 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa

> Kuori ja pilko peruna. Keitä 3 dl:ssä vettä, mutta älä lisää suolaa keitinveteen. Anna perunan jäähtyä keitinvedessä kädenlämpöiseksi ja muussaa se sitten veteen. Lisää sämpyläjauhot ja sokeri vähitellen peruna-vesiseokseen kokoajan sekoittaen. Taikinan tulisi olla löysää, joten lisää muutama desi kädenlämpöistä vettä sekaan. Jätä liinan alle lämpimään paikkaan kohoamaan 1-2 vuorokaudeksi.
> Sekoita kulhossa 6,5 dl jauhoja ja 1 tl suolaa. Kaada lämpimässä kohonnut taikina sekaan ja ripottele ruokasoodaa päälle. Vaivaa taikinaa puhtaalla alustalla noin 10 min.
> Lämmitä uuni 230C ja paista leipävuoassa 45-50 min.

Tässä leivässä perunaa käytetään hiivan sijaan kohottamaan taikinaa. Prosessi on hieman pidempi ja lämpimässä tekeytyneen taikinan haju on kammottava. Leivästä tuli kuitenkin yllättävän hyvää ja se kohosi uunissa hyvin. Kuori oli rapeaa ja sisältö mehevää. Oli onneksi vaivan arvoista :)


Kasvisfrittata


1/3 bataatti
1 pieni palsternakka
1/3 myskikurpitsa
4 (luomu)kananmunaa
3 dl (kaura)maitoa
2 rkl oliivi- tai kookosöljyä
Ryöpättyjä nokkosia
100 g vuohenjuustoa
Kourallinen tuoretta korianteria
Suolaa
Mustapippuria


> Lämmitä uuni 175C.
> Kuori ja pilko kasvikset pienemmiksi ja siirrä leivinpaperilla vuoratulle pellille. Ripottele oliiviöljyä ja kevyesti suolaa päälle ja paahda uunissa 25-30 min, kunnes ovat pehmenneet. Jätä uuni päälle.
> Sekoita kananmunat, maito, suolaa ja pippuria yhteen. Öljyä 12 muffinivuokaa esim. kookosöljyllä. Jaa kasvikset vuokiin. Lisää nokkossilppu, vuohenjuustopaloja ja tuoretta korianteria ja kaada muna-maitoseos päälle. Paista uunissa noin 30 min.

Oikein maistuvia munakkaita, resepti bongattu Green Kitchen Stories blogista. Sekaan olisi voinut vielä lisätä paahdettuja pinjansiemeniä. Tarjoiluehdotus brunssille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti