Puhtaita makuja luonnosta

Vaikka maailmalta löytyy ihania makuja, tulisia mausteita ja eksoottisia raaka-aineita, olisi väärin olla tähän vuodenaikaan suosimatta tuoretta lähiruokaa ja Suomen luonnonantimia, kun ne ovat parhaimmillaan. Pellot, niityt, metsät ja torit ovat paikkoja, jonne nyt kannattaa suunnata. Yksinkertaisista, laadukkaista raaka-aineista valmistuu herkullisia, kesäisiä ruokia.

 

Pohjoismainen ruokavalio perustuu pohjoisilla leveysasteilla luonnostaan saataviin tuotteisiin: kokojyväviljoihin, juureksiin, vihanneksiin, kylmän veden kaloihin, lintuihin, riistaan, marjoihin ja yrtteihin. Voimme olla ylpeitä raikkaasta ilmasta, puhtaasta luonnosta ja tuhansista järvistä, jotka mahdollistavat monipuolisen ja terveellisen elämäntavan. Valitettavasti olemme kiireessä ehtineet unohtaa, millaisia ruoka-aarteita luonto meille tarjoaa.

Ruokakulttuurimme on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut paljon. Sisällissodan ja maailmansotien aikana elintarvikkeista oli pulaa ja niitä alettiin säännöstellä. Pulavuosina syötiin sitä, mitä oli saatavilla ja siksi, että pysyttiin hengissä. Säilytysolosuhteet olivat puutteelliset ja ruoanvalmistus vaati kekseliäisyyttä ja omatoimisuutta. Lähimpään ruokakauppaan piti kävellä pitkä matka. 1950-luvulla jääkaapit alkoivat yleistyä, jolloin kaupankäyntikerrat vähenivät kun ruokaa pystyi ostamaan kerralla enemmän. Suolaukselle ja kuivaamiselle ei enää ollut samanlaista tarvetta. Seuraavana vallankumouksellisena kodinkoneena markkinoille saapui pakastin ja arkkupakastimet täyttyivät nopeasti ruoalla. Kaupungistuminen ja teollistuminen muutti ruoan tuotantoprosesseja. Aikaisemmin oltiin totuttu kasvattamaan itse vilja, josta leipä leivottiin. 1970-luvulla valmista leipää sai jo ruokakaupasta. Makumieltymykset muuttuivat suolaisesta ja happamasta makeaksi. Elintaso nousi ja ruokaa alettiin tuottamaan paljon. Naisten siirryttyä kotoa keittiöstä työelämään tarvittiin nopeita ja helppoja ratkaisuja saada ruoka pöytään. Valmisruokien myynti kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla jopa 15 prosenttia vuodessa ja mikroaaltouunista tuli tärkein kodinkone suomalaisissa kodeissa.

Ruokateollisuuden aiheuttamat ongelmat, kuten lisäaineilla, sokerilla ja suolalla jalostettujen elintarvikkeiden tuotanto on seurausta siitä, että ruokaa on ollut välttämätöntä tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja paljon. Tämän myötä terveystietoisuus on lisääntynyt. 1970-luvulla käynnistettiin Pohjois-Karjala projekti, jonka tavoitteena oli edistää kansalaisten terveyttä ja parantaa suomalaisia elintapoja, erityisesti kiinnittäen huomiota voin ja suolan liialliseen käyttöön ja niiden yhteyteen sydän- ja verisuonitauteihin. Kevyttuotteiden aika ei kuitenkaan ole pelastanut meitä, päin vastoin. Ylipainoisten määrä on lisääntynyt ja keinotekoisia aineita syödään entistä enemmän. Ruokavalio on synnyttänyt paljon keskustelua ja kiistelyä ja nykyään syömiseen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Valintoja tehdään paitsi terveysperustein myös eettiseltä pohjalta ja lisäksi kestävää kehitystä pidetään tärkeänä valinnan kriteerinä. Itsetekemisen suosio on jälleen nousussa ja luonnonmukaista, puhdasta ja lähituotettua ruokaa arvostetaan. Terveellinen elämäntyyli ei tarkoita dieetin noudattamista vaan ruokavalion muokkaamista paikallisen tarjonnan ja kauden makujen mukaan. Pohjoismainen ruokavalio on parhaimmillaan erittäin monipuolista ja ravitsevaa, kun luonnonantimia osataan hyödyntää oikealla tavalla.

 

Suomi Menu

 

Vihersmoothie
Snålsoppa (kesäkeitto)
Nokkosletut ja mansikka-puolukkasurvos
Mustikkakukko
Saaristolaisleipä

 

 

Vihersmoothie

(2 annosta)

1 (jäinen) päärynä
50 g kotimaista salaattia tai lehtikaalia
200 g kurkkua
Kourallinen tuoretta rucolaa

2 dl vettä
Pala (n. 10 g) tuoretta inkivääriä

4 rkl sitruunamehua

Hyppysellinen suolaa

Lisäksi:

1 avokado ja 1/2 tl kanelia

tai

1 (luomu) omena ja/tai 100 g (pakastettuja) herneitä

> Kuori ja paloittele päärynä ja pakasta yön yli.
> Lisää jäiset päärynäpalat, tuore salaatti/lehtikaali, kurkku, rucola, valinnaiset hedelmät, kylmä vesi ja inkivääripala tehokkaaseen blenderiin (esim. Vitamix). Käytä blenderiin kuuluvaa sauvaa apuna ja sekoita tasaiseksi pirtelöksi. Lisää sitruunamehu ja mausteet ja pyöräytä sekaan. Tarjoile korkeista laseista ja hörppää!

Avokadolla saa aikaan kermaisemman ja sileämmän lopputuloksen, mutta sen lisääminen ei ole välttämätön. Se toimii hyvin yhdessä päärynän ja kanelin kanssa, mutta maku ei ehkä ole niin kotimainen. Vihersmoothiessa kannattaa kuitenkin panostaa hyvään makuun, sillä se on ihana ja helppo tapa saada alas puoli kiloa kasviksia päivässä :)

Snålsoppa (kesäkeitto)

(4 annosta)

 

1 kukkakaali
3 porkkanaa
2 dl herneitä
4-5 keskikokoista uutta perunaa
1 kesäsipulinippu
1 l vettä (tai kasvislientä)
150 g Koskenlaskijajuustoa
1,5 tl suolaa (ei tarvetta lisätä, mikäli käytät kasvislientä)
1 tl valkopippuria
Tuoretta tilliä ja ruohosipulia
Nokare voita

> Huuhtele ja paloittele kasvikset ja perunat. Silppua sipulin varret.
> Kaada vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää kukkakaali, porkkanat ja perunat sekä mausteet. Anna kiehua 10 min.
> Lisää kattilaan silputtu sipuli, herneet ja juusto ja jatka keittämistä muutama minuutti. Siirrä kattila pois liedeltä ja silppua tilliä ja ruohosipulia sekaan. Jaa tarjoilukulhoihin ja lisää jokaiseen annokseen nokare voita, anna sulaa keittoihin. Tarjoile keitto tuoreen ruis- tai saaristolaisleivän kanssa.

 

Kesäkeitto on aina ollut suurta herkkuani. Parasta on, kun vihannekset saa ostettua suoraan torilta. Mikäli haluaa keittoon enemmän makua, kannattaa käyttää veden sijasta kasvislientä, mutta omasta mielestäni luonnon puhtaat maut maistuvat paremmin kun liemi ei ole liian mausteista.

Nokkosletut ja mansikka-puolukkasurvos

(neljälle)

 

8 dl maitoa
4 kananmunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl sämpyläjauhoja
2 rkl ruokosokeria
1 tl suolaa
1 dl ryöpättyjä nokkosia
1 dl vettä
1 dl vissyä

Paistamiseen:
Auringonkukkaöljyä
Voita

 

Survos
5 dl puolukoita
2,5 dl pilkottuja mansikoita
2 rkl kotimaista (luomu)hunajaa

 

> Vatkaa yhteen munat ja maito. Lisää jauhot, suola ja sokeri ja sekoita tasaiseksi.
> Sekoita monitoimikoneessa nokkoset ja vesi yhteen vihreäksi nesteeksi. Sattumia saa jäädä. Lisää lettutaikinaan ja anna taikinan tekeytyä 30 min.
> Taikinan tekeytyessä valmista survos. Käytä tuoreita tai hyvin sulaneita marjoja. Sekoita marjat ja hunaja blenderissä soseeksi.
> Kuumenna pannu tai muurikka erittäin kuumaksi. Lisää nokare voita ja tilkka öljyä pannulle. Kun rasva tirisee on pannu tarpeeksi kuuma. Lisää vissyvesi taikinaan juuri ennen paistamista ja kaada pannulle kauhallinen taikinaa maltillisesti keskelle. Levitä taikina ohueksi, reikäiseksi kerrokseksi ja käännä lättyä kun se on hyvin paistunut. Tarjoile letut lämpiminä mansikka-puolukkasurvoksen kanssa.

Lettujen paistamisessa kannattaa käyttää sekä voita (antamaan makua) että öljyä (voitelemaan pannua). Tärkeää on paistaa niitä tarpeeksi kuumalla pannulla. Paras aika kerätä nokkosia on toukokuussa ja kesäkuun alussa, ennen kukintaa. Silloin varret ovat ohuet ja lehdet tuoreet. Mikäli pakastimesta ei löydy kesän alussa poimittuja nokkosia voi niiden sijasta käyttää kotimaista pinaattia.

Mustikkakukko

175 g voita
1 dl sokeria
4 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta

 

Täyte
1 l mustikoita (tai n. 500 g pakastemustikoita)
3 rkl perunajauhoja
3/4 dl sokeria

 

> Sekoita huoneenlämpöinen voi ja sokeri sähkövatkaimella vaahdoksi. Yhdistä ruisjauhot ja leivinjauhe ja lisää voi-sokeriseokseen. Kääri kelmuun ja jätä jääkaappiin tekeytymään tunniksi.
> Laita uuni lämpeämään 200C.
> Voitele korkeareunainen uunivuoka ja painele 2/3-osaa taikinasta pohjalle ja reunoille.
> Sekoita kulhossa yhteen tuoreet (tai hyvin sulaneet) mustikat, perunajauhot ja sokeri. Kumoa marjaseos vuokaan.
> Kauli loppu taikina kahden muovikelmun välissä vuoan kokoiseksi levyksi ja nosta vuokaan marjaseoksen päälle. Painele reunoista kiinni. Paista uunissa noin tunti, kunnes taikina on kypsää ja on saanut vähän väriä. Tarjoile lämpimänä vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

 

Ihanaa suussasulavaa jälkiruokaa, jossa yhdistyvät kotimainen ruis ja tuoreet marjat. Käytin pakastemustikoita, mutta seuraavalla kerralla teen tätä mustikkametsäreissun jälkeen :)

 

 

Saaristolaisleipä
(2 kpl)

8 dl soijamaitoa
50 g tuorehiivaa
2,5 dl tummaa siirappia
2 tl suolaa
3 dl olutmaltaita
3 dl ruisleseitä
5 dl ruisjauhoja
7 dl vehnä-/sämpyläjauhoja

Voiteluun:
Siirappi-vesiseosta (puolet siirappia, puolet vettä)

 

> Aloita liottamalla olutmaltaita. Kaada maltaat kulhoon ja peitä vedellä, anna tekeytyä 30 min. Valuta ylimääräinen neste pois.
> Kuumenna soijamaito kädenlämpöiseksi isossa kattilassa. Murustele hiiva joukkoon ja lisää siirappi. Lisää suola, maltaat, leseet ja jauhot ja sekoita puukauhalla tasaiseksi taikinaksi. Peitä kattila liinalla ja jätä lämpimään, vedottomaan paikkaan kohoamaan 1,5 tunniksi.
> Sekoita kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Kumoa taikina kahteen silikoniseen leipävuokaan ja tasoita pinta. Jätä vielä puoleksi tunniksi kohoamaan.
> Lämmitä uuni 175C.
> Paista leipiä uunin alatasolla noin 1h. Ota uunista ja voitele pinnat siirappi-vesiseoksella. Siirrä takaisin uuniin ja jatka paistamista 30 min. Anna leipien jäähtyä.
> Kääri leivät leivinpaperiin ja pakkaa tiiviisti muovipusseihin. Siirrä jääkaappiin tekeytymään pariksi vuorokaudeksi. Tarjoile haluamiesi täytteiden kanssa tai vie tuliaisiksi.

Chocohilin saaristolaisleipäresepti on aiemminkin mennyt kokeiluun ja olen todennut sen erittäin toimivaksi. Leivästä tulee sopivasti makea ja kostea. Tällä kertaa sain taikinan kohoamaan liiankin hyvin, sillä sitä olisi riittänyt kolmanteenkin vuokaan. Hiivan kohotus vaatii oikean nesteen lämpötilan sekä vedottoman ja lämpimän kohotuspaikan, joten näihin suosittelen kiinnittämään huomiota.