Täsmällisesti

Alppimaa Sveitsi on tunnettu herkullisista juustoistaan, laadukkaista kelloistaan ja korkeasta elintasostaan. Idylliset alppimajalaaksot kristallinkirkkaine vuoristojärvineen ja lumisine vuoristohuippuineen tekevät Sveitsistä yhden maailman upeimmista matkakohteista. Huikeat vuoristomaisemat antavat puitteet patikoinnille, pyöräilylle ja talvisin hiihdolle. Sveitsiläinen tarkkuus ja täsmällisyys on saksalaisten perimää. Junat kulkevat aina aikataulussa. Sveitsi on onnistunut tuottamaan enemmän Nobel-palkittuja kuin yksikään toinen maa.

Euroopan sydämessä sijaitseva Sveitsi on jakautunut neljään kielialueeseen: saksankieliseen ja ranskankieliseen alueeseen sekä alueisiin, joissa puhutaan italiaa ja retoromaania. Saksan, Ranskan ja Italian vaikutukset näkyvät myös sveitsiläisessä ruokakulttuurissa. Parhaiten sveitsiläinen ruoka tunnetaan Emmental- ja Gruyèrejuustoista sekä valkoviinistä valmistetuista fondue-padoista, joihin dipataan leipäkuutioita. Toinen suosittu juustoinen ruokalaji on raclette, jota itse valmistin syntymäpäiväni kunniaksi. Perunasta tehdään röstiä, jota on tapana syödä miltei joka aterian kanssa. Yleisin liharuoka on vasikka. Kuten naapurimaassa myös Sveitsissä valmistetaan ja syödään korkeatasoista wurstia. Polentaa ja minestronekeittoa syödään alueilla, joissa italialaisvaikuttet ovat vahvoja.

Sveitsiläiset rakastavat leivonnaisia ja ovat maailman suurimpia suklaan kuluttajia. Sveitsiläinen suklaa on maan kansallisylpeys. Suklaapuodit houkuttelevat ohikulkijoita hurmaavilla näyteikkunoillaan. Daniel Peters keksi maitosuklaan vuonna 1875 ja Rodolphe Lindt kehitti parikymmentä vuotta myöhemmin prosessin, jonka avulla suklaamassasta saatiin tasaista ja helposti käsiteltävää. Sveitsistä tuli suklaatuotannon edelläkävijä kun Jules Séchaud vuonna 1913 kehitti tekniikan, jolla suklaakuoren sisään saatiin laitettua täytettä. Sveitsiläiset sokerileipurit ovat vaikuttaneet myös Helsingin kahvilakulttuurin syntyyn.

 

Sveitsiläinen menu

Raclette
Paistettu rösti

Pinaatti-Spätzle
Raakasuklaafondue

Raclette

(neljälle)
 

750 g raclette-juustoa

200 g sieniä

200 g maustekurkkuja
250 g kirsikkatomaatteja
1 parsakaali

paahtoleipää

mausteita (esim. paprikajauhe ja mustapippuri)

> Paloittele juusto ja höyrytä parsakaali kypsäksi.
> Huuhtele ja viipaloi kasvikset. Asettele kasvikset kulhoihin racletteastian ympärille.

> Sulata juusto sopiva määrä kerrallaan pannuissa. Paahda leivät ja halutessasi myös herkkusienet ja tomaatit pannulla.
> Ota lautasellesi pala paahdettua leipää ja kokoa päälle täytteitä. Valuta lopuksi sulanut juusto päälle. Viimeistele haluamillasi mausteilla.

Ensimmäistä kertaa söin ja valmistin raclettea. Se sujui nopeammin ja helpommin, kuin olin kuvitellut. Hyvää oli, mutta melko tuhtia. Pari kolme leipää on riittävä määrä henkilöä kohden. Raclette sopii hyvin seurueelle jaettavaksi.

Paistettu rösti

(kahdelle)

4 kpl kiinteää perunaa
3 kpl porkkanaa
100 g Appenzeller-juustoa raastettuna
2 kananmunaa
Kourallinen ruohosipulia
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
2 rkl voita

Pinnalle
20 g juustoa
Kourallinen tuoretta persiljaa
1/4 tl mustapippuria

> Huuhtele perunat ja porkkanat. Keitä suolalla maustetussa vedessä puolikypsiksi kuorineen. Anna jäähtyä. Kuori ja raasta juurekset ja sekoita varovasti juustoraaste ja kananmunat joukkoon. Mausta ruohosipulilla, suolalla ja pippurilla.
> Kuumenna ja voitele pannu. Kumoa röstiseos pannulle ja paista miedolla lämmöllä 15 min. Muotoile paistamisen aikana seoksesta matala kakku.
> Käännä röstikakku pannulla esim. lautasta apuna käyttäen. Jatka paistamista 10 min.
> Viipaloi juusto ja aseta röstikakun päälle. Koristele kakku persiljalla ja rouhi päälle pippuria.

Röstin sekaan voi laittaa porkkanoita, kuten tässä esimerkissä, tai vaikka lihaa kuten makkaraa tai pekonia. Itse käytin yrttinä tuoretta rosmariinia, mikä toimii perunan kanssa täydellisesti. Resepti Maku.fi -sivulta.

 

Pinaatti-Spätzle

(neljälle)

200 g vehnäjauhoja

100 g spelttijauhoja
200 g tuoretta pinaattia
1 tl suolaa
3 kananmunaa
1,5 dl vettä
2 rkl öljyä

2-3 l vettä
2 rkl merisuolaa

> Sekoita yhteen jauhot ja suola. Tee kuoppa keskelle jauhoseosta.
> Silppua pinaatti esim. monitoimikoneessa ja huuhtele. Purista ylimääräinen neste pois.

> Sekoita yhteen kananmunat, vesi, öljy ja pinaattisilppu ja kaada jauhoseoksen kuoppaan. Vaivaa taikinaa kunnes siinä on vähän vastusta, mutta on silti tahmeaa. Lisää tarvittaessa jauhoja (itse lisäsin vielä vajaa 100g). Peitä kelmulla ja anna taikinan tekeytyä 30 min.

> Kiehauta vesi isossa kerroskattilassa ja lisää suola. Revi taikina sopivan kokoisiksi paloiksi ja siirrä reikäkattilaan. Pudota reikäkattila kiehuvaan veteen. Varmista, ettei taikina jää kiinni kattilaan. Kun taikinapallot nousevat pintaan noin 2-3 minuutin päästä, ne ovat valmiita. Nosta reikäkauhalla tarjoiluastiaan.

Spätzle on sveitsiläinen pasta, joka sisältää enemmän kananmunia kuin tavallinen pasta. Se on koostumukseltaan paksumpaa ja siinä on enemmän purutuntumaa. Spätzlen kanssa syödään usein linssejä tai makkaraa. Todella maukasta!

Raakasuklaafondue

(neljälle)
 

1/2 dl kaakaovoita
1/2 dl raakakaakaojauhetta
2 rkl kookosöljyä
1 rkl maapähkinävoita
1 tl vaniljauutetta
1 rkl hunajaa tai agavesiirappia
Ripaus merisuolaa
Ripaus chilijauhetta

Hedelmiä dipattavaksi esim. banaania, kiiviä, taateleita ja kotimaista omenaa

> Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja sulata tasaiseksi sekoitukseksi kuumassa vesihauteessa. Pilko sillä välin hedelmät suupaloiksi.
> Siirrä seos suklaafondue-astiaan ja aseta tarjolle.

Raakasuklaa säilyy ravintorikkaana, kun sitä ei kuumenneta liikaa. Lämpötila ei saa nousta yli 45 asteen. Siksi sulatusprosessi tehdään vesihauteessa. Taatelit olivat mielestäni paras kombo raakasuklaan kanssa. Ylimääräisen suklaakastikkeen voi valuttaa suklaamuotteihin ja pakastaa - siitä tuli muuten tähän mennessä parasta tekemääni raakasuklaata! :)